Riskien arviointi ja oikean suojaimen valinta
Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus hankkia ja antaa työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Työtehtäviin soveltuvien henkilösuojainten, niiden käyttökoulutuksen ja pelastussuunnitelman valinta lähtee AINA yrityksessä suoritettavasta työtehtäväkohtaisesta riskienarvioinnista, jossa kartoitetaan työntekijöitä potentiaalisesti kohtaavat uhkat. (Työturvallisuuslaki 10§: Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi). Työnjohtaja vastaa siitä että riskienarviointi on toteutettu ja dokumentoitu. Uhkien kartoituksen jälkeen selvitetään menetelmät ja varusteet, joilla uhkia vastaan suojaudutaan parhaalla, tarkoituksenmukaisella tavalla.
Riskienarvoinnin tuloksia analysoitaessa ja ratkaisuja haarukoitaessa on hyvä pitää mielessä että suojaimen valitseminen jonkun pelkän EN standardin mukaisuuden perusteella ei välttämättä ole paras tai edes oikea ratkaisu työntekijöiden suojaamiseen, tärkeämpää on perehtyä uhkiin ja sen jälkeen eri varusteiden suojaaviin ominaisuuksiin laajemmin, huomioiden myös aiemmin mahdollisesti vastaavissa tehtävissä tapahtuneet onnettomuudet ja läheltäpiti -tilanteet >> monelle varusteluokalle ei edes ole olemassa EN standardeja ja vastaavasti kansainvälisissä työtehtävissä työskenteleville suojainten muilla ominaisuuksilla tai eri maanosien standardeilla tai suosituksilla saattaa olla suurempi merkitys oikean suojaimen valintaan.
Jos työnantajalla ei ole Työturvallisuuslain 10§ 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta riskienarvioinnin toteuttamiseen, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen.
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta tarkentaa Työturvallisuuslakia, 71§ sanoo: “Työnantajan on valittava henkilönsuojaimet työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvien vaarojen tunnistamisen ja niiden merkityksen arvioinnin perusteella.”
Henkilösuojaimet jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, miten vakavilta vaaroilta ne suojaavat.
Ryhmä I: Vain vähäisiltä vaaroilta suojaavat suojaimet:
esim. työssä käytettvät astianpesukäsineet, sadevaatteet, aurinkolasit, puutarhakäsineet.
Ryhmä II: Muilta kuin vähäisiltä tai vakavilta vaaroilta suojaavat suojaimet:
esim. kypärät, kuulon- ja silmiensuojaimet, kenkien liukuesteet, suojajalkineet (kuitenkin, esim. osana köysityöskentelypakkausta oleva kypärä tai valokaarelta kattavasti suojaava kypärähuppu voikin kuulua Kategia III:een.)
Ryhmä III: Vakavilta vaaroilta, vammautumiselta tai hengenvaaralta suojaavat suojaimet:
esim. putoamissuojaimet (valjaat, köydet, sulkurenkaat), hengityksensuojaimet, äärimmäiseltä kuumuudelta suojaavat suojaimet, kemikaalisuojakäsineet jne.
CE-merkintä, muut merkinnät ja käyttöohjeet:
Työtekijän käyttöön saa EU alueella antaa vain suojaimia, joissa on CE-merkintä (kansainvälisissä tehtävissä olevat työntekijät saattaa olla aiheellista varustaa suojaimilla, joista löytyy myös ANSI (Pohjois-Amerikka) tai CSA (Kanada) merkintä). CE merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että suojain on valmistettu ja saatettu myyntiin EU direktiivin mukaisesti. Viranomaisvalvontaa varten on pyydettäessä voitava toimittaa CE vaatimustenmukaisuusvakuutus (EC Declaration of Conformity), mutta sitä ei tarvitse toimittaa suojaimen mukana.
Ryhmään III kuuluvalta suojaimelta vaaditaan lisäksi tyyppitarkastus ilmoitetussa laitoksessa, joka antaa tyyppitarkastustodistuksen (EC Type Examination Certificate) ja CE-merkinnän yhteyteen on merkittävä ilmoitetun laitoksen (joka vastaa laadunvalvonnasta) tunnusnumero. Lisäksi osasta henkilösuojaimia voi löytyä merkintä EN standardista, jonka testimenetelmien mukaisesti henkilösuojain on testattu suojaamaan tietyiltä uhkilta (esim. EN397). EN standardia ei kuitenkaan voi merkitä henkilösuojaintuotteeseen, mikäli suojain ei ole kaikilta osa-alueiltaan kyseisen standardin pakollisten vaatimusten testimentelmien mukainen. Tällainen tilanne voi syntyä kun suojain halutaan lisäksi suunnitella ja testata jonkun toisenkin standardin osa-alueiden mukaiseksi, jotta se suojaisi valikoidun kohderyhmän käyttäjää laajemmin: Lopputulos on että suojain suojaa käyttäjää usein erittäin kattavasti, mutta itse tuotteesta löytyy vain CE merkintä ja ilmoitetun laitoksen numero, ei EN standardimerkintää. Tällöin työnantaja ja työntekijä voivat tarkistaa EN tyyppitarkastustodistuksesta, miltä uhkilta suojain on suunniteltu suojaamaan. Valmistaja voi kertoa asiasta käyttöohjeissa, tyyppitarkastustodistuksin ja esitteissä, mutta EN standardimerkintöjä ei voi laittaa itse suojaimeen, koska kahden eri standardin vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Esimerkki tällaisesta henkilösuojaimesta on Petzl Vertex Best työkypärä. EN standardit eivät ole velvoittavia, mutta niiden testimenetelmiin tutustumalla voi saada apua oikean henkilösuojaimen valintaan, ja joskus monesta suojaintuotteesta muodostuvan suojainkokonaisuuden eri osien käyttöohjeissa vaaditaan että muiden osien on oltava jonkun EN standardin mukaisia (esim. valjaiden käyttöohjeissa voidaan vaatia sulkurenkaiden olevan EN362 standardin testimenetelmien mukaisia). Henkilösuojaimen mukana on toimitettava käyttöohjeet sillä kielellä missä suojainta tullaan käyttämään (esim. Suomessa FI ja SE) ja käyttäjän on pidettävä käyttöohjeet aina suojaimen mukana työmaalla.
Lue lisää henkilösuojaimen valinnasta tästä: Valtioneuvoston asetus henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä.
Autamme riskienarvioinnin toteuttamisessa ja tarjoamme myös käyttökelpoista materiaalia ja kaavakkeita, mikäli yrityksellä on tarvittava osaaminen ja halu toteuttaa riskienarvioinnin itse. Kaavakkeet ladattavissa tästä:
- Riskienarviointikaavake työskentelyyn putoamisvaarallisissa olosuhteissa LYHYT A4 (pdf, 221 KB)
Tee alustava putoamisvaarallisilla alueilla työskentelyn riskienarviointi tämän uuden helposti työmaalle tulostettavan kaksipuoleisen A4:n avulla. - Riskienarviointikaavake työskentelyyn putoamisvaarallisissa olosuhteissa TÄYSPITKÄ (pdf, 457 KB)
Tee laajempi putoamisvaarallisilla alueilla työskentelyn riskienarviointi tämän uuden 10-sivuisen kaavakkeen avulla, jossa jokaisen kysymyksen alla on perustelut sekä hyödylliset viittaukset lakeihin ja asetuksiin. - Riskienarviointikaavake työkypärät LYHYT A4 (pdf, 683 KB)
Suorita helpon A4 kaavakkeen avulla yrityksenne päänsuojauksen riskienarviointi ja valitse oikea Petzl kypärä. - Riskienarviointikaavake työkypärät TÄYSPITKÄ (pdf, 154 KB)
Suorita helpon kaavakkeen avulla yrityksenne päänsuojauksen riskienarviointi ja valitse oikea Petzl kypärä. Tässä tiedostoversiossa on Lisätietoja -nappien takaa selitykset kysymyksiin avattu näkyviin.
Lähde: Vandernet Oy